Vammalan lukion jo perinteeksi muodostunut eri oppiaineiden pajoissa toteutettava teemapäivä liittyi Suomen satavuotissyntymäpäivän tarkasteluun. Kaikissa pajoissa pureuduttiin aiheeseen eri työskentelymetenetelmillä. Työpajoissa tehtiin muun muassa erilaisia tekstejä, videoita, aikajanoja ja karttoja internetin alustoille sekä tanssiesitys. Parhaat työt valitaan Aikamatkaaja-hankkeen opetustaulujen Suomi-koodeihin. Keskiviikkona 3.toukokuuta oppilaat ideoivat ja suunnittelivat teemapäivää ja suunnitelmat toteutettiin tiistaina 9.toukokuuta. Me toimittajat kiersimme pajoissa ja tutustuimme niihin.
Hyvinvointiyhteiskunnan nousu
Tässä pajassa opiskelijoiden tehtävänä oli erilaisten tilastojen ja kuvaajien avulla todentaa Suomen nousu hyvinvointivaltioiden joukkoon. Tilastoja tutkittiin koko itsenäisyyden ajalta.
A. I. Virtanen
Pajan opiskelijat tutkivat maatalouden ja elintarviketeollisuuden kehittymistä kemian näkökulmasta sekä Suomen ainoan Kemian Nobelin palkinnon saajan A. I. Virtasen merkitystä.
Suomalaisen kulttuurin herääminen taiteessa
Paja sisälsi maalausta ja tutustumista suomalaisen taiteen kultakauden taiteilijoihin, kuten Pekka Haloseen, Eero Järnefeltiin ja Venny Soldan-Brofeltiin.
Koko Suomi tanssii
Työpajassa opeteltiin erilaisia tansseja. Opiskelijat oli jaettu ryhmään ja jokainen ryhmä opetteli yhden tanssin. Myöhemmin ryhmien tanssit kuvattiin ja ne liitettiin osaksi Koko Suomi tanssii
-kampanjaa. Ryhmät opettivat myös oppimansa tanssit toisille ryhmille.
-kampanjaa. Ryhmät opettivat myös oppimansa tanssit toisille ryhmille.
 |
| Kuvaus: työpajalaiset. |
Vammalan lukion Koko Suomi tanssii -haastevideo. Kuvaus tanssipajalaiset ja
kuvaus ja editointi Minna Koskinen.
kuvaus ja editointi Minna Koskinen.
Suomalaisen demokratian kehitys
Tämä ryhmä oli hajotettu kolmelle eri opettajalle. Jokainen opettaja käsitteli ryhmän kanssa erilaisia asioita.
Suomalainen luonto
Tässä ryhmässä tutustuttiin Suomen luontoon. Jokaisen pienryhmän piti tehdä valitusta aiheesta jonkin näköinen esitys, suositellusti lyhyt video.
Sastamalan
kirkot
Pappilan luokassa
opiskelijat jakautuivat ryhmiin, ja jokainen ryhmä tutustui johonkin
Sastamalan kirkkoon. Osa ryhmistä kävi kuvaamassa valitsemaansa
kirkkoa, ja kaikki ryhmät tutustuivat kirkon historiaan ja
merkitykseen. Yksi ryhmistä kävi kuvaamassa Kiikan kirkkoa. He
kertoivat tekevänsä kirkosta blogi-muotoisen esittelyn. Päivä on
heidän mukaansa ollut mukavaa vaihtelua koulunkäynnille. Toinen
ryhmä kävi kuvaamassa Karkun kirkkoa. He kertoivat vielä päivän
aikana perehtyvänsä siihen tarkemmin.
Kalevalaa
ja muuta kirjallisuutta kielillä
Tyska luokassa
oppilaat jakautuivat ryhmiin. Kaksi ryhmistä kirjoitti Kalevalasta, kaksi ryhmää Tuntemattomasta sotilaasta ja
yksi ryhmä Muumi-kirjasta. Yksi ryhmistä
koosti Powerpoint-esityksen Tuntemattoman sotilaan ensimmäisestä
luvusta. Työssä he tarkastelivat neljää eri kieltä: suomea,
ruotsia, englantia ja venäjää. Kaikki haastattelemamme opiskelijat pitivät päivästä.
Tuutori-luokassa
oppilaat työstivät radiohaastetteluja. Tehtävänä oli haastatella
sastamalalaisia Suomi-teeman pohjalta. Haastateltavilta kysyttiin
esimerkiksi, mikä on tärkeintä Suomessa.
Yksi ryhmistä haastatteli ryhmäläisen isoäitiä. He kysyivät, millainen hänen lapsuutensa ja nuoruutensa oli ja millaista oli elää Suomessa. Toinen ryhmistä kertoi, että heidän nuorin haastateltavansa oli ollut seitsemänvuotias ja vanhin 92-vuotias. Ryhmä oli kysynyt haastateltaviltaan, millaisia pelejä he ovat pelanneet ja millaisia leikkejä he ovat leikkineet.
Lempipaikkani
Klasse-luokassa
opiskelijat saivat valita Sastamalan kylistä paikan, josta etsivät
tietoa. Tehtävänä oli muodostaa karttamerkintä. Opiskelijat pohtivat
paikasta muun muassa, mihin tarkoitukseen se on rakennettu sekä mikä
on sen historia, nykyisyys ja tulevaisuus. Opiskelijat myös pohtivat,
onko paikan käyttötarkoitus muuttunut ajanmyötä, ja jos on, niin
millä tavalla ja miksi. Opiskelijat perehtyivät paikkoihin
selvittämällä, mikä on ollut paikan merkitys lähialueen ihmisille
eri aikoina.
Fanni Keskumäki
valitsi Vammalan torin paikaksi, johon hän perehtyi. Mirja Kaski
valitsi Suodenniemen kirjaston. Hän kertoi, että se on ollut ennen
kunnanvaltuuston rakennus. Tytöt kertoivat, että he olivat pajassa
aluksi keskustelleet valitsemistaan paikoista ja niistä otetuista
kuvista. Sen jälkeen he olivat kirjoittaneet paikoista tarinat näkö-
ja kuuloaistien perusteella.
Musiikin
paja Sibeliuksesta
Opiskelijat tutustuivat
Sibeliksen sävellykseen ja lauluun Souda souda sinisorsa. He
suunnittelivat kappaleeseen säestystä. Opettaja säesti oppilaita
pianolla, kun he soittivat Boomwhackerseilla. Työn tulos
äänitettiin.
Näyttelijäntyön paja
Opiskelijat
videoivat kohtauksen viime vuoden työpajassa syntyneen
käsikirjoituksen pohjalta. Käsikirjoitus pohjautui Gallen-Kallelan
Symposium-maalaukseen. Opiskelijat lavastivat kohtauspaikan, ja neljä heistä
näytteli maalauksen henkilöitä Akseli Gallen-Kallelaa, Jean
Sibeliusta, Robert Kajanusta ja Oskar Merikantoa. Taiteilijat keskustelivat nuoresta Suomesta ja taiteen merkityksestä suomalaisuuden rakentamisessa välillä varsin kiihtyneeseenkin sävyyn. Opiskelijat eläytyivät
rooleihinsa taitavasti ja olivat valmistautuneet hyvin. Kohtauksen
aikana nähdään voimakkaita tunteita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Gallen_Kallela_Symposion.jpg
Teksti: Vilma Junnila ja Kristian Heino & Marija Blinova ja Alina Halme
Kuvat ja videot: Marija Blinova & Vilma Junnila
Kuvat ja videot: Marija Blinova & Vilma Junnila