Kevät

Taivas on lähes äänetön
sinertää, vaipuu syvälle
pehmeään hattaraverhoon

Lokit lentelevät
kuin hävittäjät, edestakaisin
vehreys hiipii

Talot ovat pieniä pilkkuja
ympäröivät harmaat suuntaa näyttävät kiemurat
vievät heidät muualle

Vesi yhtä sinistä kuin farkku
tuulee vain pisaran
kylmät ja kovat kivet kuvittavat rantaa

Puut huojuvat
vasemmalta oikealle ja oikealta vasemmalle
kuin känniläiset

Ihmiset ovat muurahaisia
joiden päälle ei voi astua.

Vammalan lukion opiskelija

Runo on kirjoitettu luovan kirjoittamisen kurssilla.