Muovijäteongelma on aihe, joka pyörii eri uutiskanavissa viikoittain. Uutiset merieläinten elimistöihin päätyneestä muovista, muovijätteiden tukkimista viemäreistä ja tämän vuoksi pahentuneista tulvista kertovatkin ongelman vakavuudesta. Ainakin yhtä paljon on tarjolla neuvoja, miten muovijätettä on mahdollista kierrättää ja välttää. Ongelmaan voivat puuttua kaikista kuluttajista myös lukioikäiset. Tässä Vasaran toimituksen vinkit.
 |
| kuva: Pixabay |
Muovin kierrättäminen
Muovin kierrättäminen kannattaa, koska se säästää energiaa ja fossiilisia luonnonvaroja, joita käytetään muovien valmistukseen. Lisäksi muovia kierrättämällä muovijätettä voidaan hyödyntää lämmöksi ja uusien muovituotteiden raaka-aineeksi, jolloin sitä ei päädy esimerkiksi valtameriin niiden muovijäteongelmaa pahentamaan.Muovinkeräysastian voi kotona sijoittaa esimerkiksi keittiöön, jossa suurin osa muovijätteestä syntyy. Oma muovinkeräysastia voi olla myös esimerkiksi lukiolaisen omassa huoneessa. Kotitalouksissa pakkausmuovinkierrätykseen kuuluvat elintarvikkeiden muovipakkaukset sekä esimerkiksi pantittomat muovipullot. Pantilliset muovipullot taas kuuluu palauttaa normaalille pullonpalautuspisteelle. Koska korkit ja kannet saattavat sisältää erilaista muovia kuin muu pakkaus, ne irrotetaan pakkauksesta. Likaiset pakkaukset kannattaa huuhdella veden alla ja laittaa keräysastiaan erikseen, ei sisäkkäin. Kotitalouksissa pakkausmuovinkeräysastiaan päätynyt normaali pakkausmuovijäte viedään muovinkeräyspisteelle. Tämän lukiolainen voi kätevästi hoitaa koulumatkojensa yhteydessä.
Pantillisten muovipullojen lisäksi on muitakin muovijätteitä, joita ei voi viedä muovinkeräyspisteelle. Tästä esimerkkinä ovat PVC-muovit, jotka tunnistaa pakkauksen 03-merkinnästä. PVC:tä sisältävät muun muassa CD-levykotelot. Lisäksi muovinkeräykseen eivät kuulu lelut, hammasharjat tai kotitaloustarvikkeet, vaikka ne muovia sisältäisivätkin. Ne laitetaan sekajätteen sekaan.
Muovijätteen vähentäminen
Lukiolainen perheineen voi puuttua muovijäteongelmaan myös pyrkimällä vähentämään kotitalouksissa kertyvän muovijätteen määrää. Keinoja tähän on monia. Ruokakauppaan kannattaa ottaa mukaan kangaskassi, jotta muovipussia ei tarvita. Jos kangaskassi unohtuu, sen voi korvata kaupasta saatavalla paperikassilla. Muoviin pakattujen ruokien sijaan voi valita mieluummin pahviin tai paperiin pakattuja versioita. Hedelmät ja vihannekset voi ostaa muovipakkausten sijaan irtomyynnistä. Lisäksi monissa ruokakaupoissa muovipussien sijaan hedelmille on tarjolla paperipusseja.Keinokuituisia vaatteita kannattaa välttää, koska niistä irtoaa mahdollisesti vesistöihin päätyviä mikromuoveja pesun yhteydessä. Vaatteiden käyttöikää voidaan myös pidentää huolellisella hoidolla, jolloin ei tarvitse olla jatkuvasti ostamassa uusia vaatteita. Kun vaatteita pesee, kannattaa pestä täysiä koneellisia ja käyttää pesupussia, jolloin mikromuovia irtoaa vähemmän. Pesuaineissa ja kosmetiikassa on saatavilla vaihtoehtoja, jotka eivät sisällä mikromuovia. Kosmetiikkatuotteissa tästä kertoo Joutsen-merkki. Muoviset kertakäyttöaterimet ja -astiat on mahdollista esimerkiksi perheen juhlissa korvata oikeilla aterimilla ja astioilla. Lukiolainen voi pitää mukanaan joka päivä samaa täytettävää vesipulloa, jolloin ei tarvitse aina ostaa uutta muovipulloa.
Viimeisenä muttei vähäisimpänä keinona muovijätteen vähentämiseksi on moottoriajoneuvojen käyttämisen välttäminen. Ei välttämättä tulla ajatelleeksi, että myös moottoriliikenne tuottaa periaatteessa muovijätettä. Autolla ajaessa renkaista irtoaa mikromuovihiukkasia, jotka päätyvät lopulta vesistöihin. Jos lukiolainen siis esimerkiksi asuu lähellä koulua, matkan voi kulkea vaikkapa kävellen. Mikäli tämä ei ole mahdollista, kannattaa suosia joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.
Vasaran toimitus
Lähteet
Frilander, Jenni. 2016. ”Mitä muovia voi viedä kierrätykseen? Mitä muoviroskasta tehdään? Miksi margariinirasia kannattaa kierrättää?”. Luettavissa: https://yle.fi/uutiset/3-8691450. Luettu: 31.7.2019.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut. 2018. “Muovipakkaukset.” Luettavissa: https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/lajitteluohjeet/muovi/Sivut/default.aspx. Luettu: 31.7.2019.
Kuittinen, Arja. 2018. ”Vietä muoviton maaliskuu! Sinäkin voit vähentää muovijätettä helposti – 21 vinkkiä arkeen.” Luettavissa: https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ilmiot/vieta-muoviton-maaliskuu-sinakin-voit-vahentaa-muovijatetta-helposti-21-vinkkia. Luettu: 31.7.2019.
Muovikuuluukiertoon.fi. “Kierrätysvinkit.” Luettavissa: https://www.muovikuuluukiertoon.fi/kierratysvinkit/. Luettu: 31.7.2019.
Mäki-Petäjä, Päivi. 2017. ”Yllättävä tutkimustulos: tekstiilit ja autonrenkaat merien muoviongelman suurimmat syylliset.” Luettavissa: https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/yllattava-tutkimustulos-tekstiilit-ja-autonrenkaat-merien-muoviongelman-suurimmat-syylliset/6320674#gs.E53iMZs. Luettu: 31.7.2019.