Koronavirus tiivisti abiturienttien rivit



Ennen lukulomaa koronavirus näkyi lukioissa lähinnä penkkarirekkoihin kiinnitetyissä lakanoissa, joihin piirretyt kuvat tyypillisesti parodisoivat lukiolaisten elämää viitaten samalla ajankohtaisiin uutisaiheisiin.

Kun koronaviruksesta tuli osa suomalaistenkin arkipäivää, abiturienttien ylioppilaskirjoitukset olivat juuri alkaneet. Tilanteen vakavuus konkretisoitui kokelaille viimeistään silloin, kun Ylioppilastutkintolautakunta ilmoitti reaalikokeiden aikaistamisesta viikolla. Lisästressistä ja valmiiksi epäselvien tulevaisuudensuunnitelmien hämärtymisestä huolimatta abiturientit ovat myös hyötyneet poikkeuksellisista ylioppilaskirjoituksista.



Kun reaalikokeiden aikaistamisesta ilmoitettiin perjantaina 13.3.2020, olin kotona toipumassa edellisen päivän äidinkielen kirjoitustaidon kokeen aiheuttamasta häpeästä.

Vapaapäivä kokeen jälkeen tuli tosiaankin tarpeeseen. Ei sillä, että päivän olisi voinut hyödyntää seuraavan viikon kokeisiin lukemiseen; kokeeton päivä mahdollisti jokaöisen, pakkomielteisen ja aivosoluja tuhoavan somerituaalini ilman päässä vellovaa huonoa omaatuntoa valvomisesta ennen tärkeää koetta.

Sain tiedon aikaistetuista reaalikokeista ensimmäiseksi abiturienttien Whatsapp-ryhmästä, joka täyttyi odotetusti epätoivoisten ja stressaantuneiden kanssaopiskelijoiden tunnerikkaista – mutta sanavarastoltaan mielikuvituksettomista – reaktioista.

Oma reaktionikin oli epäuskoinen: miten on mahdollista, että valtakunnan tarkimmin säädetty ja valvottu instituutio taipuu muutokseen näin nopealla varoitusajalla? Itse en kuitenkaan kokenut paniikkia tai epätoivoa. Joko olen tunteeton masokisti tai olin jo henkisesti luovuttanut toivoni kirjoitusten suhteen.

Todellisuudessa molemmat vaihtoehdot pitänevät paikkaansa ja olin jo suunnitellut mielessäni, kuinka aloitan syksyn kirjoituksiin valmistautumisen heti päästyäni pois kevään kirjoitusten viimeisestä kokeesta.

Koronakriisi oikeastaan helpotti omaa oloani entisestään: tiiviimmin järjestettyjen kirjoitusten kirvoittaessa ahdistuneiden abiturienttien ulostuloja oma pelkoni epäonnistua hälveni. Rupesi nimittäin näyttämään siltä, että muutkin epäonnistuvat.
Nyt voin kääriä laiskuuteni koronakääreeseen uteliaita sukulaisiani ja tulevaisuudensuunnitelmiani kärttäviä puolituttuja varten.

Todellisuudessa ajattelumallini oli täysin harhainen, koska ylioppilaskirjoitusten arvostelu perustuu täysin opiskeloiden pistämiseen paremmuusjärjestykseen, ja lukuaikataulu kutistui jokaisella kokelaalla – lukuunottamatta meitä lukuaikatauluttomia luusereita.

Uudesta järjestelystä tosin kärsivät ne kokelaat, joille tuli useita perättäisiä koepäiviä tai jotka suosivat usealle päivälle jaetun opiskelun sijaan tehokasta viimeisen illan tehopänttäystä.

Minun kaltaisilleni päämäärätiedottomille sängyssä loisijoille uusi tilanne tarjosi kenties hyväksyttävämmän syyn epäonnistua ja ilmoittautua uusintakokeeseen syksyllä. Nyt voin kääriä laiskuuteni kauniiseen koronakääreeseen uteliaita sukulaisiani ja tulevaisuudensuunnitelmiani kärttäviä puolituttuja varten.



Ylioppilaskirjoitukset saanevat joka vuosikurssin abiturientit lähentymään: mikään ei yhdistä ihmisiä yhtä tehokkaasti kuin yhteinen vihollinen, ja mikään ei ole yhtä pelottava vihollinen kuin lukion kolmannen ja viimeisen tason loppuvastus, Ylioppilastutkintolautakunta.

Kun loppuvastus ilmoitti ampuvansa entistä kovemmilla – siis aikaistetuilla reaalikokeilla täytetyillä – panoksilla, abiturientit lyöttäytyivät yhteen. Instagram ja ryhmächatit täyttyivät abien epätoivolla retostelevista ja YTL:ää pilkkaavista meemeistä, ja Ylen Abitreenien kommenttiosiot tarjosivat vertaistukea meille elämämme suurimman vastoinkäymisen keskellä eläneille nuorille.

Koronavirus korosti ajatusta kaikista abiturienteissa samassa, maalarinteipillä peitetyillä energiajuomatölkeillä lastatussa, veneessä, jossa jokainen Ylioppilastutkintolautakunnasta myönteisesti puhuva joutuu lankulle.

Erityistilanne näkyi kirjoituksissa aikaistettujen kokeiden lisäksi lähinnä käytännön toimina: opiskelijat istutettiin saliin väljemmin, ja opiskelijoita kehotettiin pitämään etäisyyttä muihin opiskelijoihin ennen saliin siirtymistä ja sen jälkeen. Myös eväiden tarkastus suoritettiin niin, ettei kokeen valvojan tarvinnut koskea opiskelijan eväsrasioihin ja -pulloihin.

Ohjeista huolimatta keräännyimme ryhmiin ja purimme kollektiivista jännitystä lukion ala-aulassa ennen koetta ja sen jälkeen. Ulkopuolisen silmin olisi saattanut vaikuttaa, että järjestelyt olivat vain muodollisia toimenpiteitä, mikä ei tietystikään pidä paikkaansa.

Koronavirusepidemiaa pystyi hyödyntämään koesalissa soveltamalla sitä esseevastauksissa. Kokelas pystyi näin osoittamaan tietämystään ajankohtaisista aiheista – tai vaihtoehtoisesti peittämään tietämättömyyttään kokeessa vaaditusta teoriatiedosta.

Ei kuitenkaan ole mikään ihme, että kirjoitukset keräävät abit kirjaimellisestikin yhteen, sillä kokeen jälkeen on varsin mukava kuulla, kuinka monta kertaa muut abit kävivät vessassa ja söivätkö he mahdollisesti kaikki eväänsä. On myös erittäin rohkaisevaa kuulla, kuinka paljon hirveämpää muilla oli kokeessa.

Lisäksi kieriskeleminen kuvaannollisesti omassa ulosteessa kuuden tunnin ajan mahdollisti koronakriisin hetkellisen unohtamisen. Koesalista poistuminen tuntuikin siltä, kuin nykyhetken reaaliteetteilta suojaava kupla olisi yhtäkkiä puhjennut.

Toisaalta koronavirusepidemiaa pystyi hyödyntämään koesalissa soveltamalla sitä esseevastauksissa. Kokelas pystyi näin osoittamaan tietämystään ajankohtaisista aiheista – tai vaihtoehtoisesti peittämään tietämättömyyttään kokeessa vaaditusta teoriatiedosta.



Käteen jäävät ainoastaan totuutta kauniimmat selitykset ala-arvoisista arvosanoista ja jaettu sukupolvikokemus.

Kaikesta huolimatta abiturienttien jaetusta epätoivosta ei ole hirveästi lohtua olosuhteissa, joissa tapaamiset on kielletty, ylioppilasjuhla todennäköisesti peruttu ja epäonnistuneiden ylioppilaskirjoitusten takia jatko-opiskelupaikka jäänyt saamatta.

Käteen jäävät ainoastaan totuutta kauniimmat selitykset ala-arvoisista arvosanoista ja jaettu sukupolvikokemus. Toisaalta mikä olisi sen parempaa kuin tuleville abiturienteille oman vuosikurssinsa ylivoimaisella kärsimyksellä rehvasteleminen?



Daniel Lee

Kirjoittaja on Vammalan lukion abiturientti, joka ei halua pilata kirjoitusten jälkeistä vapaa-aikaansa katsomalla kokeiden alustavia tuloksia. 

Kuvassa näkyvät meemit on otettu käyttäjän @ytlbelike Instagram-sivulta. Sivun meemit ovat useiden eri lukiolaisten tekemiä. Kuvassa on mm. Tiitus Lahden (1. oikealta) ja Hilda Haaviston (3. oikealta) tekemät meemit. Kuvassa on myös Abitreenien kommenttiosioista otettuja kommentteja.