ihme kun ei hakannut sen naista
Milloin maailma on oikeudenmukainen
taas punainen, veritahra paidassa suloinen
Etsitään syyllinen
valitaan toi tosta, mustien joukosta,
noin helppoo se on syyllistää mustaa valkoisen murhasta
kun se on niin mustavalkoista,
Niitä syytetään ihan turhasta
Laitetaan katumaan sitä, että synty mustaks
Laitetaan kärsimään omantunnon tuskas
Ihan kuin ihonväri olisi syy väkivallalle
Kerrotaan se koko kansalle,
mut silti antaudutaan sille ansalle
Vie tää juttu oikeuteen se sano, mut varo
se saattaa olla sun kohtalo
se talo, jossa oli turvaton olo
Huuda niin, että perimmäinenkin kuulee
Älä jää itkemään puun juureen,
Voidaan olla vahvoja yhdessä,
Siinä yhdessä sydämessä,
jossa niin vahva toivo roihuaa, ulospäin huokuaa
mutta edes luotiliivi ei pelasta sydäntä särkynyttä
ihmiskuntaan pettynyttä
luuli saavansa elää kuin muut
mutta ei niitä kiinnosta niiden vastuut.
Kirjoittaja on Vammalan lukion opiskelija. Runo on syntynyt luovan kirjoittamisen kurssilla.
Kirjoittaja on Vammalan lukion opiskelija. Runo on syntynyt luovan kirjoittamisen kurssilla.
