Abiturientit pohtivat kirjoittamistaitojen syventävällä ÄI08-kurssilla hyvinvointia. Aineistona oli muun muassa lukiolaisten uupumisesta kertova Yle.fi-sivustolla 5.5.2019 julkaistu Nina Hongan ja muiden toimittama artikkeli. Monet kirjoittajat halusivatkin abivuoden ja jakson lopun kiireiden ja stressitekijöiden keskellä pohtia hyvinvointia lukio-opintojen ja -opiskelun näkökulmasta.
Aihe puhututtaa myös yhteiskunnallisesti: työuupumus on yleistynyt huolestuttavasti. Esimerkiki Ina Mikkolan toimittama Tilipäivä-ohjelma tarkastelee burn-outia. Oman hyvinvoinnin tukemista eli esimerkiksi palautumisen ja työn suhdetta, omien rajojen ja voimavarojen tunnistamista sekä itsensä kuuntelemista voikin pitää nykyajan tärkeinä työelämätaitoina. Vaatimusten ja odotusten paineessa niin nuoren kuin aikuisenkin on ymmärrettävä omat rajansa ja oman hyvinvointinsa ensisijaisuuden.
Tässä on lainattuja katkelmia arvon abiturienttien teksteistä.
Lukio-opinnoista
“Lukion aloittaessa moni saa ikään kuin märän rätin kasvoilleen, kun peruskoulun lopettaneet nuoret laitetaan suoraan kiireiseen opiskeluarkeen. Opiskelija yllättyy täysin, kun peruskoulussa selvisi tekemällä käsketyn ja nyt häneltä vaaditaankin opintojen suunnittelua opintojen ohessa. Peruskoulussa opiskelijan menestyminen on lähinnä kiinni viitseliäisyydestä, kun taas lukioon siirtyessä jo elämänhallinnasta. Vaatiiko lukio siis nykyään jo liikaa?”
“Kuuluin siihen joukkoon, jotka opintojen alkumetreillä yllättyivät peruskoulun ja lukion välisestä suuresta loikasta. Tulokset tuntuivat olevan täyttä tervanjuontia, eikä mistään tahtonut tulla mitään. Epätoivo alkoi hiipiä ympärilleni, ja selvät uupumuksen oireet alkoivat painaa päälle. Oli pakko pysähtyä miettimään hetkeksi muutamia kysymyksiä: Mitä on tapahtunut? Miksi on tapahtunut? Mitä pitää tehdä, että tästä päästään pois?”
“Lukion ja peruskoulun tasojen välinen ero voi olla hyvinkin toisistaan poikkeava, mikä onkin yksi uupumukseen johtava tekijä. Lukiossa tarvitaan myös enemmän aikatauluttamistaitoja ja asioita joutuu hoitamaan itsenäisemmin.”
Uupumuksen syitä
“Lisäksi yksilöillä on erilaisia persoonallisuuden piirteitä, jotka ovat usein temperamentin kaltaisia mutta eivät aivan yhtä muuttumattomia. Uupumusta edistäviä piirteitä ovat erityisesti tunnollisuus ja miellyttämisherkkyys. Oma henkinen jaksaminen tulee ylitettyä herkemmin, mikäli lukiolaisella on tarve miellyttää muita ihmisiä ympärillä ja noudattaa ohjeita.”
“Tämä [uupumusoireiden lisääntyminen] ei yllätä yhtään, koska esim. kouluyhteisö antaa liikaa tehtäviä, joihin ei jaksa tarttua. Mielestäni on parempi, että esim. kurssilla tehdään pari tehtävää hyvin kuin kuusi juosten kusten. Vähemmän tehtäviä, niin ihmiset ei ahdistuisi heti pakollisten tehtävien paljoudesta!”
“Moni kokee lukion aikana riittämättömyyden tunnetta, ja motivaatio tulee ulkoa – ei sisältä. Lukion psykologian koulumotivaatio kurssilla pohdittiin ulkoista- ja sisäistä motivaatiota, ja moni päätyi siihen tulokseen, että sisäinen motivaatio on parempi tai kestävämpi tapa selvitä lukiosta. Sisäinen motivaatio on itsensä kehittämistä ja sisäistä mielenkiintoa/halua opiskella. Ulkoinen motivaatio taas on palkitsemista, suorittamista ja rangaistuksia. Jos päätyy siihen pisteeseen, missä lukio tuntuu vain suorittamiselta, on uupuminen todennäköisempää.”
Ohjeita jaksamiseen
“Vaikka uupumiseen vaikuttaa monta itsestä riippumatonta tekijää, on myös asioita, joita jokainen voi itse tehdä jaksamisensa parantamiseksi. Näistä ilmeisin, mutta myös vaikein, on oppia ymmärtämään, ettei aina tarvitse yltää objektiivisesti parhaaseen mahdolliseen tulokseen – voi myös olla riittävän hyvä versio itsestään. Tämä itsemyötätunto onkin asia, jonka kanssa olen itse paljon kamppaillut ja jonka kimpussa olen nähnyt myös monen ystäväni kamppailevan. Kun nimittäin on pitkään vakuuttanut itselleen, että vain paras tulos on riittävän hyvä, on vaikeaa päästä tästä ajattelusta eroon – ainakaan yksin.”
“Koulut tarjoavat nykyisin monia oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä palveluita kuten esimerkiksi koulupsykologin. Koulupsykologi on paikalla auttamassa juuri koulu-uupumuksen kaltaisissa ongelmissa. Jokaisen tulisi muistaa, että yksin ei tarvitse pärjätä ja apua kuuluukin välillä pyytää.”
“Lukioiässä paineen sietäminen myös vielä kehittyy, stressiä siis saa ja kuuluu olla, kunhan tietää omat rajansa. Omista tavoitteista on hyvä pitää kiinni, kunhan se ei vahingoita omaa terveyttä. Kaikkien pitäisi joskus osata ottaa rennosti, sillä se vaikuttaa omaan mielenterveyteen ainoastaan positiivisella tavalla.”
“Vaikka edelleen haluaisin olla hyvä kaikessa, olen oppinut priorisoimaan niitä aineita ja asioita, jotka koen erityisen tärkeiksi. Se keventää työtaakkaa huomattavasti. Jokaiseen asiaan ei tarvitse uhrata kaikkia voimavaroja. Sen sijaan voi hyväksyä, ettei parhaansa tekeminen automaattisesti tarkoita täydellisyyttä. Se voi tarkoittaa myös omasta hyvinvoinnista huolehtimista ja lepäämistä koulutyön sijaan.”
“Ongelma on siis sekä nykyajan vaatimuksissa että yksilöissä itsessään. Nyt jo on tarjolla paljon erilaisia vaihtoehtoja, esimerkiksi pidennetty opiskeluaika. Toisaalta kuten Kalliosaaren uutisessa nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala-Heino toteaa, on jokaisella ihmisellä myös oikeus, joissain tilanteissa jopa velvollisuus puhua omista ongelmista ja pyytää apua, sillä sitä on varmasti saatavilla niin sisaruksilta, kavereilta, vanhemmilta, opettajilta kuin kouluterveydenhoitajalta tai psykologiltakin.
“Ainakin minulla on tulevaisuudessa omille lapsilleni loistava neuvo opintoihin: muistakaa suhtautua opiskeluun tietyllä vakavuudella, mutta muistakaa, että kyllä hauskaakin saa pitää. Kun se kokonaispaketti ihmisen sisällä on kunnossa, ei silloin pitäisi olla hätää. Vaikka tutkimuksista on havaittavissa, että tytöt uupuvat helpommin kuin pojat, voivat pojatkin uupua ihan yhtä hyvin. Joten pitäkää varanne pojat. Muistakaa arvon lukiokollegat myös tämä: Älkää antako uupumuksen päästä teihin käsiksi. Uskokaa itseenne ja katsokaa aina eteenpäin, koska siitä saamme voimaa jatkaa matkaamme kohti jännittäviä seikkailuja.
“On hyvä muistaa, että lukioon kuuluvat luonnollisena osana useat vaatimukset ja haasteet, mutta jossain kohtaa on jokaisen pystyttävä vetämään maahan viiva sen merkiksi, että nyt riittää. Kaikkea haluamaansa ei nimittäin voi saada, ja muuta elämää silmällä pitäen on tärkeää oppia jo koulussa, ettei paras suoritus tarkoita aina täydellistä numeroriviä. Kun koulun työntämiin vaatimuksiin vastaa omaa hyvinvointiaan ja mielenterveyttään kuunnellen, voi sanoa todella tehneensä parhaansa.”
Kuvat: Sara Hyvärinen