Eläinten kanssa elämisestä meillä ei ole mielestäni vielä kovin paljoa tietoa. Kyllä, me tiedämme asioita, joita on voitu tieteellisesti todistaa, mutta sitä, mitä eläimet ajattelevat maailmasta ja meistä, emme vielä tiedä. Asiasta kirjan kirjoittanutta Nona Peuransaloa lainaten maailmaa luultiin ennen litteäksi ja nyt tiedetään sen olevan pyöreä, joten ehkä ymmärryksemme eläinten ajattelusta muuttuu vielä.
Eläimet, joiden kanssa elämme joka päivä, yrittävät kommunikoida kanssamme koko ajan. Emme vain usein tiedosta sitä tai tajua kuunnella. Hyvän esimerkin tästä on mielestäni antanut Katariina Alongi podcastissaan Hevonen, opettajani. Sinulle tulee yhtäkkiä mieleen, onko koiralla vettä, ja kun tarkistat asian, vettä ei olekaan. Ajatus ei todennäköisesti tullut sinulta itseltäsi, vaan koirasi on jo hetken yrittänyt kertoa tätä sinulle.
Itse olen perehtynyt ja kuullutkin eläinkommunikaatiosta vasta äskettäin. Itse ajattelen, että on valtavan hienoa, että eläimet voivat kommunikoida kanssamme ja ilmaista omia mielipiteitään. Me emme silti tajua kuunnella eläinystäviämme, vaan teemme asioita niin kuin niitä on ennenkin tehty, koska niin vain kuuluu tehdä - vai kuuluuko?
- Vankila on aina vankila, vaikka se olisikin kuinka hieno, Nona Peuransalo toteaa kirjassaan.
Itse olen alkanut kiinnostua eläinkommunikaatiosta eniten hevosmaailman puolella. Viimeaikoina hevosten kohtelu onkin herättänyt paljon eettisiä kysymyksiä esimerkiksi kuolaimien käytöstä ja ratsastuksesta. Ratsastuskouluissa hevoselta ei kysytä, haluaako se tänään “töihin” tai haluaako se töihin juuri sen tietyn ihmisen kanssa. Hevoset kuten muutkin eläimet aistivat tunnetilamme. Tämä heijastuu hevoseen, sillä moni lähtee tallille juuri raskaan työpäivän päätteksi nollautumaan. Toisin sanoen meillä voi olla stressiä tai patoutuneita tunteita, jotka sitten käymme purkamassa hevoseen.
Hevoset kyllä yrittävät kertoa meille pahasta olostaan, mutta me emme vain tajua ymmärtää hevosella olevan jotain. Esimerkiksi tilanteessa, jossa hevonen ei suostu liikkumaan tunnilla ja opettaja käskee ratsastajan potkia ja antaa hevoselle raippaa, koska sen todetaan vain kiukuttelevan, harvemmin ajatellaan hevosella olevan jotakin hätää tai huolta. Tässä tilanteessa hevosella voi olla kipuja tai se ei halua olla tässä tilanteessa esim. traumojen, ratsastajan negatiivisen olemuksen tai varusteiden epäsopivuuden vuoksi. Hevosella ja muillakin eläimillä pitäisi olla mahdollisuus poistua epämukavasta tilanteesta halutessaan.
Tämä saattoi jollekin lukijalle vaikuttaa ihan kukkahattutätijutulta, mutta jos yhtään kiinnostuit asiasta tai joudut esimerkkitilanteisiin, toivon, että mietit, mitä eläin haluaa kertoa sinulle nyt. Ja jos kiinnostuit todella paljon asiasta ja haluat tietää lisää, niin käy ihmeessä kuuntelemassa mainitsemaani podcastia, lukemassa Hevonen oppaana ihmisyyteen -kirja tai osallistumalla eläinkommunikaatiokurssille.
Teksti ja kuvat: Sara Hyvärinen
lähteet:
Nona Peuransalon kirja Hevonen oppaana ihmisyyteen (2020)
Katariina Alongi podcast Hevonen opettajani, jakso 50 (11.12.2020)