Ojasta allikkoon
Katsoppas vain
ojan pohja on tyhjä
ei ollut mua varten
sinne päädyin
todellisuus yllättää
Katsoppas vain
lupiinit liassa
kurkottaen korkeuksiin
turhan työn toimittajat
Katsoppas vain
kaikki hyväkin kuolee
törkyjen tunkioilla
ennen auringon nousua
upoten syvälle
pettymysten pohjamutiin
hyräillen katkeransuloista lauluaan
katsoppas vain
Yön piikkinen tie
Öinen puutarha
täynnä riistävää meteliä
silti niin hiljaista
helinää pinnallista
Ohi nyt sekin
vuosien huvikävely
Ihoni syöpyy jäljet jättäen
katalat ruusut
polttavine piikkeineen
Kipu hukkuu
sekaan taivaan sinen, orvokkien
kuun valon heijastaessa
onnen hataran illuusion
Yllätys
täällä taas
juuriinsa juuttuneet rikkaruohot
puheesta piittaamattomat
Öisen karusellin
jatkaessa pyöritystään
Vaihtoehdot vilisevät värikkäinä
Tipu kyydistä
tai kuristu köynnöksiin