Vammalan lukion alumni Mikko Pelttari taistelee ilmastonmuutosta vastaan faktatiedolla ja ymmärryksen lisäämisellä

 Vammalan lukio sai tuulahduksen maailmasta valkolakin jälkeen, kun lukion entinen opiskelija, nykyinen ilmastonmuutokseen keskittyvä tiedetoimittaja ja kirjailija Mikko Pelttari tuli pitämään luennon osana ilmastonmuutosta käsittelevää teemaviikkoa 25.4. 

Pelttari kertoi ensin itsestään ja urastaan. Hän oli lukiossa erityisen kiinnostunut filosofiasta, sillä sen parissa sai pohtia suureellisia kysymyksiä. Hän oli myös mukana silloin vasta perustetun koulun lehti Vasaran toimituksesta, josta sai kipinän tulevalle uralleen. Alun perin Pelttari lähti kuitenkin opiskelemaan filosofiaa, sillä halusi olla varma, että opiskelee jotakin, josta “ei ainakaan valmistu mihinkään ammattiin”, sillä ei tiennyt siinä vaiheessa yhtään, millaista työtä haluaisi tehdä. Hän kertoo aikoneensa ryhtyä Nietzsche-tutkijaksi, kunnes kiinnostuikin ilmastonmuutoksesta.

Mikko Pelttari suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti 

Pelttari kertoi aina olleensa jonkin verran kiinnostunut ympäristö- ja ilmastoasioista ja esimerkiksi lopettaneensa lukiossa punaisen lihan syönnin. Suurempi kiinnostus aiheeseen heräsin kuitenkin yliopistossa, kun hän huomasi, miten ilmastonmuutos puhutti kaikkien alojen tieteilijöitä ja sai nämä kysymään elämän perustavanlaatuisia kysymyksiä, kuten “Miten meidän tulisi elää?”, joita Pelttari oli aiemmin tottunut kuulemaan vain filosofien suusta. Sen seurauksena Pelttari ymmärsi, kuinka laaja-alaisesta, koko maailmaa ja kaikkea ihmisen toimintaa koskevasta ilmiöstä ilmastonmuutoksessa on oikein kyse.

Pelttari painottikin puheessaan sitä, kuinka ilmastonmuutos ei ole ainoastaan elinympäristöjen tuhoutumista tai veden kiertokulun häiriintymistä, vaan se on sidoksissa myös kaikkeen ihmisen toimintaan, kuten yhteiskunta- ja talousjärjestelmään, kulttuuriin ja taiteeseen. Hänen mielestään ilmastokriisi-termiä voisikin käyttää kuvailemaan sitä dilemmaa, että saavuttamamme materiaalinen hyvinvointi on syynä ilmastonmuutokseen ja ympäristötuhoihin ja että niiden pysäyttäminen vaatii suuria muutoksia ja sopeutumiskykyä.

Pelttarin mielestä ilmastonmuutos onkin laaja-alaisuudessaan äärimmäisen monimutkainen kysymys, josta olisi tärkeää pystyä keskustelemaan rakentavasti. Hän esittelikin luennon aikana kirjaansa “Lämpenevä maa - ilmastolukutaidon käsikirja”, joka valottaa ilmastonmuutoksen ratkaisemisen vaikeuden syitä sekä korostaa faktatiedon tärkeyttä kaiken keskustelun pohjana. Pelttarin mukaan ilmastotoimittajien tärkein tehtävä on saattaa ihmisten tietoisuuteen tärkeimmät faktat aiheesta ja pyrkiä näin ohjaamaan keskustelua hedelmällisiin suuntiin.

Luennon lopuksi Pelttari pohti sitä, onko ilmastonmuutoksen suhteen syytä olla toiveikas. Hän kertoi tieteilijöillä olevan tästä keskenään hyvinkin ristiriitaisia näkemyksiä, mutta uskovansa itse, että toivoa on, mutta vain siinä tapauksessa, että ihmiset toimivat aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Hän uskoo ihmisten yhteistoiminnan voimaan ja toivoo, että ihmiset pystyisivät löytämään yhteisiä ja myös iloa ja mielihyvää tuottavia tapoja toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi turhien vastakkainasettelun tai aiheen politisoinnin sijaan.

Teksti: Aada Kouvo

Kuva: Minna Koskinen