Nuorten jaksaminen on koetuksella



Lasten ja nuorten terveys, jaksaminen, opiskelu ja koulunkäynti ovat erittäin ajankohtaisia puheenaiheita. Valtakunnallisen THL:n Kouluterveyskyselyn sekä Hyvinvointiprofiili -kyselyn tulokset herättivät valtavasti huolta lukiolaisista. Erityisesti huolta herättivät unen määrä, jaksaminen sekä työttöjen ja nuorten naisten itsetunto-ongelmat.

Lukiolaiset tarvitsevat paljon unta, sillä opiskelusta ei tule väsyneenä mitään. Koulusta aiheutuva stressi ja myöhäinen valvominen tekee nukahtamisesta vaikeamman. Koulun käytävillä kuulee melkein joka päivä jonkun sanovan, kuinka väsynyt on tai kuinka ei jaksa. Muistan erityisesti yhden päivän, jolloin olin koulussa erittäin väsynyt. Tämä kyseinen päivä oli maanantai, ja silloin koulupäivä alkoi heti kahdeksalta. Sunnuntai-iltana uni ei vain tullut ja nukahdin vasta kahdelta yöllä. Aamulla sen kyllä huomasi: silmieni alla oli isot silmäpussit, jotka eivät lähteneet päivän aikana pois. Se päivä oli raskas, jolloin en jaksanut kuunnella opetusta tai jos hetken kuuntelin, silmät yrittivät mennä väkisin kiinni ja ajatukset harhailla. Se todisti minulle sen, että väsyneenä on kamalaa opiskella. 

Nuorten pitäisi saada unta noin 8-9 tuntia. Kouluterveyskyselystä tuli ilmi, että todella monet nukkuvat liian vähän eli alle 8 tuntia. Koska kaikki olemme erilaisia, myös unen määrä vaihtelee, sillä kaikilla on yksilöllinen tarve unelle. Kun nuori nukkuu enemmän, sillä on positiivisia vaikutuksia koko keholle: aamulla mieli on virkeä, ihminen muistaa paremmin ja on tarkkaavaisempi. Lista nukkumisen hyödyistä on todella pitkä. Olisi hyvä, jos nuori lukisi sen ja pohtisi, toteutuuko nämä kohdat omassa elämässä. 

Lisäksi olen huolissani nuorten jaksamisesta. Hyvinvointikyselyjä läpikäydessä rehtori Leeni Kirvesmäki antoi tärkeän ohjeen kaikille: viikossa pitäisi pitää ainakin yksi vapaapäivä, jolloin ei tee lainkaan kouluasioita. Olen sitä mieltä, että opiskelun ohella vapaa-aikaa jää todella vähän, ainakin minulle. Etäopetusjaksolla pidin hyvänä puolena sitä, että vapaa-aikaa jäi enemmän, sillä esimerkiksi koulumatkoihin ei mennyt niin paljon aikaa. Silloin ehdin tehdä paljon sellaisia asioita, joista pidin. Esimerkiksi silloin urheilin paljon, vaikka tosin etäkoulupäivän aikana oli pakko mennä liikkumaan, sillä istuminen aiheutti selkäkipuja ja pakotti välillä seisomaan.

Nuorten jaksamisesta oltiin huolissaan jo etäopetusjaksolla, jolloin monien nuorten oli vaikea seurata etäopetusta. Nuorten jaksaminen on edelleen huolenaihe, sillä moni koki kyselyiden perusteella uupumusta, väsymystä tai motivaation puutetta. Kesäloma alkaa tätä kirjoittaessani muutaman viikon päästä, jolloin motivaatiosta voi olla pulaa, koska tekee mieli jo lomalle. Kauniit kevätilmat houkuttelevat nuoria menemään ulos mieluummin kuin tekemään läksyjä sisällä. Toisaalta syksyllä kouluun palatessa motivaatio voi olla taas alhaalla, sillä kesälomalta on vaikea palata takaisin koulurytmiin. 

Lukion ei pidä viedä kaikkia voimia, mutta siltä se usein tuntuu. Koulupäivät alkavat kahdeksalta ja voivat loppu usein vasta klo 16. Kun saapuu kotiin, on aivan väsynyt, nälkäinen eikä läksyjen tekeminen houkuta. Muutaman tunnin kuluttua, kun avaa koulukirjat, on jo ilta. Kohta taas pitäisi mennä nukkumaan, jos haluaa riittävät yöunet. Jotkut nuoret tekevät läksyjä vielä yölläkin.

Koulut voisivat parantaa nuorten hyvinvointia järjestämällä esimerkiksi Vammalan lukiossa kahtena lukuvuonna järjestettyjä hyvinvointiviikkoja useammin. Sen ideana on saada nuoret tekemään jotakin muuta kuin istumaan koulun penkillä. Pajoja voi olla vaikka urheilusta joogaamiseen ja mandalan värityksestä kalastamiseen. Pajoissa virkistyy ja se tuo kivaa vaihtelua koulupäivään. 

Kun vastasin kyselyyn, että olen usein koulussa väsynyt, oli mukava huomata, etten ole ainoa. Kyselyiden tulokset olivat melko samanlaisia omien vastauksieni kanssa ja vastaukset antoivat minulle ikään kuin muilta vertaistukea. Nuoret eivät jaksa, jos heidän voimavaransa eivät riitä niihin haasteisiin, joita koulu vaatii. Silloin uupumisen riski on suuri. Nuorten hyvinvointi on ehdottoman tärkeää ja heidän toiveitaan pitää kuunnella. Jos nuoret alkavat uupua, heillä on itsetunto-ongelmia tai muita vaikeuksia, heitä pitää auttaa ja sen ehkäisemiseen täytyy keksiä jokin keino. Valtakunnallinen hyvinvointikysely näytti meille sen, että tulokset ovat pahentuneet paljon huonommiksi siitä kuin ne muutamia vuosia sitten olivat. Näihin tuloksiin on pakko jotenkin puuttua.

Kirjoittaja on 17-vuotias lukiolainen, joka kuunteli Kouluterveyskyselyn sekä Hyvinvointiprofiili-kyselyn tulosten esittelyä – ja joka suosittelee hyvinvointipajoja kouluille, koska kokee ne todella hyödyllisiksi.

Kolumni on kirjoitettu äidinkielen Luovan kirjoittamisen kurssilla.