Pukeutumiseni ei ole kutsu tulla raiskatuksi


Kevään ja lämmön saapuessa ihmiset pukeutuvat kesäisempiin vaatteisiin, mutta lämmöstä nauttiminen pienissä vaatteissa tuo varjopuolensakin. 

Viime viikolla istuin kahvilassa ystävieni kanssa, keskustelemassa arkisista asioista, kun kuulimme muutaman pöydän päässä istuvan miehen sanovan suureen ääneen: “Ei ihmekään, että raiskaukset lisääntyvät, kun nuoret naiset kulkevat kaduilla puolialasti. Sehän on ikään kuin pyyntö…” Sitä kuunnellessa lensi kahvit suusta itse kullakin.


Itse nuorena naisena, joka pitää siitä, että pukeutumisella saa oikeasti ilmaista itseään, ei vastaavan kuuleminen ollut mikään ensimmäinen kerta. Raiskauksen ja seksuaalisen väkivallan uhreja vähätellään kysymällä, mitä heillä oli yllään sen sattuessa. Jokainen on varmasti kuullut Alibissa julkaistusta artikkelista “Poliisi neuvoo, mutta ei syyllistä”.


Siinä missä ahdistelun, esimerkiksi huutelun, kohteeksi tuleminen on kamala tunne, tuntuvat syyllistäminen ja vihjailu aivan yhtä kamalalta. Oreganon yliopiston What Were You Wearing? -taideprojekti kuvaa hyvin, miten todellisuudessa pitkät housut ja olkapäät peittävä paita eivät saa miestä pitämään penistään housuissaan, jos hän kokee ahdistelun oikeudekseen. Toisaalta miehet saavat kävellä kadulla vapaasti vaikka ilman paitaa, eikä kukaan huuda ja vihellä perään: “Hei sun nännit näkyy!” Ei ole nimittäin lainkaan epätavallista, että naisen perään huudetaan niin. Huutelun lisäksi pelkästään rintoihin ja takapuoleen kohdistuvat katseet saavat olon ahdistuneeksi, raiskatuksi tulemisen pelosta puhumattakaan.


Sen lisäksi, että olen joutunut itse useinkin huutelun kohteeksi, yhtä usein kuulen kommentointia pukeutumisestani. Ihmiset esittävät olevan huolissaan siitä, miten minua tullaan varmasti ahdistelemaan, jos lähden juuri näissä vaatteissa ulos. Todellisuudessa tällainen kommentoiminen pukeutumisesta on myös omasta näkökulmastani ahdistelua. Ei, hameeni ei ole liian lyhyt, ja ei, en aio peittää rintavakoani, jotta sinulla olisi mukavampi olo seurassani. Ehkäpä sinä voisit keskittyä omiin asioihisi pukeutumiseni sijaan?


Kirjoittaja Hulda Kausiala on 17-vuotias nuori, joka miettii, pitääkö kesälläkin pukeutua pilkkihaalariin.


Kolumni on kirjoitettu äidinkielen Luovan kirjoittamisen kurssilla.