Pitkäaikainen Vammalan lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Merja Lumijärvi jää tämän lukuvuoden jälkeen viettämään ansaittuja ja varmasti aktiivisia eläkepäiviä.
 |
| "Oma, laadukas ja ajantasainen koulukirjasto tukee hyvän lukutaidon kehittymistä." |
Mistä olet kotoisin ja missä olet itse käynyt koulusi?
Olen Helsingistä kotoisin ja siellä myös käynyt kouluni. Sen lisäksi olen opiskellut Tampereella. Opettajaksi valmistuin kuitenkin Joensuun yliopistosta.
Kauanko olet ollut töissä Vammalan lukiossa? Entä miten aikoinasi päädyit tänne töihin?
Olen ollut Vammalan lukiossa töissä 26 vuotta. Me tulimme silloin samaan aikaan töihin Niemimaan Timon ja Koskisen Minnan kanssa. Sitä ennen olin silloisessa naapurikunnassa sijaitsevassa Äetsän lukiossa 6 vuotta. Tälle paikkakunnalle ylipäätään päädyin silloisen mieheni työn kautta.
Onko äidinkielen opettajuus ollut aina haaveammattisi, vai onko se muokkautunut ajan myötä? Jos on muokkautunut, mitä muita ammattihaaveita sinulla on ollut?
Äidinkielen opettajuus ei kuulunut haaveammattieni joukkoon. Koko opiskeluaikani tein muita hommia isossa helsinkiläisessä hotellissa. Siinä työssä yhdistyivät hyvin suuret rakkauteni eli kieli ja ihmisten kanssa oleminen. Nuorena asuin myös vuoden Brysselissä ja opiskelin siellä ranskaa. Sieltä palattuani hain Helsinkiin lukemaan ranskaa ja Tampereelle lingvistiikkaa. Tein hyvän valinnan, kun lähdin Tampereelle opiskelemaan suomen kieltä, vaikka en vielä tässäkään kohtaa halunnut opettajan hommiin - sen sijaan mietin kustannusvirkailijan työtä. Sitten kuitenkin jossakin kohtaa päädyin lukioon sijaiseksi. Lukiokoulutuksen positiivisten muutosten ohella huomasin pärjääväni ja tulevani oppilaiden kanssa hyvin toimeen. Tein opettajan tutkinnon maisterintutkinnon päälle ja sillä tiellä olen edelleen. Vaikka myös hotelli- ja ravintola-ala sekä takataskussa varalla oleva viimeistä silausta vaille valmis puheterapeutin tutkinto kiinnostivat, olen kyllä tavattomasti rakastanut nykyistä työtäni.
Mitkä asiat ovat olleet parasta työssäsi?
Opiskelijat ja nuorten kanssa työskenteleminen. Sen lisäksi myös tietyllä tavalla työnkuvaan kuuluva ajankohtaisen kulttuurin seuraaminen on ollut antoisaa. On saanut tehdä työkseen sitä, mitä muutenkin harrastaa. Ensimmäisinä vuosina tuntuikin ihan huvittavalta, että minulle maksetaan palkkaa siitä, mitä muutenkin tekisin.
Entä onko jotain erityisiä muistoja jäänyt mieleen? Mainitse jokin.
Voi, niitä on paljon! Ei ole mitään ikäviä muistoja, mutta en kyllä osaa sanoa mitään tiettyä yksittäistä. Onhan opiskelijoiden kanssa kertynyt monelta vuosikymmeneltä tosi hauskoja juttuja. Olenkin juuri siksi ollut tässä talossa niin kauan, sillä täällä on todella mukava porukka. Minun tulee ikävä ihmisiä - sekä opiskelijoita että erityisesti tätä työporukkaa.
Miten koet äidinkielen muuttuneen oppiaineena urasi aikana? Entä sen osaamisen?
Se on muuttunut paljon. Edelleenkin se on mielestäni hyvin tärkeä oppiaine, varsinkin nykyään myös yhteiskunnallisesti. Tällaisena aikana, kun disinformaatiota on joka puolella, niin lukutaidon rooli on ihan kullanarvoinen - sen ja yleissivistyksen avulla voidaan taistella myös erilaisia ennakkoluuloja ja pelkoja vastaan. Hyvää lukutaitoa on vaikea saavuttaa, kun ihmiset lukevat nykyään niin vähän. Koulun tuntimäärä ei riitä siihen, että lukutaidon kuilu kurottaisiin umpeen, vaan sen pitäisi tapahtua jossakin muualla. Siitä olenkin huolissani. Toki kirjallisuus tuo elämään myös iloa, viihdettä ja ajanvietettä. Ensisijaisesti onkin kyse uusien ajatusten etsimisestä ja löytämisestä, ihmettelystä ja kyseenalaistamisesta. Parhaimmillaan se saa ihmisen pysähtymään, miettimään ja näkemään asioita uudella tavalla.
Mitä suunnitelmia sinulla on sen jälkeen, kun työsi loppuvat?
Ei tämä vielä edes tunnu siltä, että työni loppuisivat. Olen lupautunut jatkamaan Ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntijajäsenenä eli sensorina. Jännittävät keväät siis jatkuvat. Vaikka minua aina välillä hihityttää, kun lasken jäljellä olevia päiviä, tuntuu edelleen vain siltä, kuin jäisi pitkälle lomalle. Varmaan se sitten syksyllä hahmottuu tarkemmin. Olenkin sanonut, että ensimmäiset puoli vuotta menee nukkumiseen sekä lukemiseen ja sen jälkeen rupean matkustamaan!
Lopuksi: Millaiset terveiset haluaisit lähettää Vammalan lukion väelle?
Tämä on hieno koulu ja olen nauttinut täällä olemisesta. Vaikka tämä kansallismaisemakin tässä koulun ympärillä on hyvä, niin se hienous ja upeus on enimmäkseen näissä ihmisissä. Todella hyvätasoinen ja -henkinen koulu kaiken kaikkiaan!