 |
Koulukuraattori Pauliina Rögård, terveydenhoitaja Minna Kivipelto ja ravitsemusterapeutti Ismo Mäkinen |
Vammalan lukion aulassa pidettiin hyvinvointikioskia 6.5. kansainvälisesti järjestettävä Älä laihduta -päivän kunniaksi. Päivä on tarkoitettu erityisesti syömishäiriöiden estämiseen ja siitä kärsivien avuksi. Kioskilla oli asiantuntijavieraana ja Vasaran haastateltavana ravitsemusterapeutti Ismo Mäkinen.
Kuka olet?
Olen Ismo Mäkinen Sastamalan kaupungin laillistettu ravitsemusterapeutti. Laillistettu on tärkeää mainita, koska vain laillistettu ravitsemusterapeutti voi toimia terveydenhuollossa. Kuka vain voi kertoa olevansa ravitsemusneuvoja, joka on käynyt vaikka ainoastaan viikonloppu- tai iltakurssin. Laillistetun ravitsemusterapeutin on opiskeltava terveystieteitä yliopistossa. Valvira eli sosiaali-, lupa- ja valvontavirasto myöntää laillisuusniemen ravitsemusterapeuteille.
Miksi aihe on sinulle tärkeä?
Alkuperäinen kiinnostus ravintoa kohtaan on noussut urheilun myötä. Olen toiminut luokanopettaja 10 vuotta ennen ravitsemusterapeutin uraa. Minulle on aina ollut tärkeää auttaa ja olla avuksi ihmisille. Saan erityisen hyvää oloa siitä, kun asiakas tulee vastaanotolleni ja saamme yhdessä asiakkaan kanssa hänen ongelmalleen ratkaisun. Esimerkiksi jos asiakkaalla on ollut vatsakipuja ja siihen on saatu yhdessä ratkaisu, niin siitä saa erityisen hyvän mielen.
Vinkkejä lukioikäisille nuorille?
Kaikkein ensimmäisenä asiana tulee säännöllinen ja riittävä syöminen. Jos lukiolainen ei syö aamulla kunnon aamupalaa ja koulussa on ruokaa, joka ei maistu, niin iltapäivällä alkaa olla niin väsynyt, että ei jaksa enää tehdä yhtään mitään ja alkaa väsyttää. Iltapäivällä kotiin päästessä väsyttää niin paljon, ettei jaksa enää tehdä terveellistä ja ravitsevaa ruokaa. Sen jälkeen tulee suuria mielitekoja saada rasvaista ja yleensä hyvän makuista ruokaa juuri illalla. Kebab ja suklaa ovat todella hyvän makuisia, mutta niiden jokapäiväinen syöminen on todella epäterveellistä. Illalla syöty rasvainen ruoka on vielä enemmän epäterveellistä kuin päivällä syötynä, koska rasva varastoituu yön aikana helpommin, kun sitä ei kulu.
Vanhaa kliseetä pätee: säännöllinen ja riittävä ruokailu. Kaikki hyvinvointi ja jaksaminen perustuvat hyvään ja monipuoliseen ruokaan.
Ruokailusta pitää myös löytyä rentous ja se, että pitää välillä myös syödä sitä kebabia ja suklaata, mutta ei todellakaan joka päivä. Itsekurilla ei pidä pitää syömistään kurissa. Itsekurilla voi viedä iltaisin itsensä salille treenaamaan ja saamaan sitä kautta hyvää oloa. Itsekurilla ei kuitenkaan pidä pitää itseään kurissa ja miettiä koko aikaa, mitä saan syödä ja mitä en. Ruokailu on myös ravinnon saamisen lisäksi kulttuuria ja yhteisöllinen tapahtuma. Yhteiset ruokailuhetket ovat merkityksellisiä.
Hyvinä ohjeina ovat vanha lautasmalli ja riittävä unen, liikunnan ja ravinnon suhde. Kun syö tarpeeksi ja säännöllisesti, niin painokin pysyy kurissa.
Mikä on somen vaikutus syömiseen?
Somen vaikutus ihmisten syömiseen ja syömistottumuksiin on valtava. Somessa annetaan sellainen malli, että kaikkien ihmisten tulisi olla koko ajan tikissä ja lihaksikkaita. Somessa olevat kehotavoitteet ovat usein epärealistisia. Monet somessa olevat kuvat ovat photoshopattuja ja fitnesstähtien kisapäivänä ottamia kuvia, jossa on parhaassa kunnossa ikinä ja julkaisee tällaisia muka normipäivän kuvia ympäri vuotta. Usein somessa olevat kehot ovat rakennettu käyttämällä kaikenlaisia nappeja, joilla esim. vettä kertyy lihaksiin, jotta saa ne näyttämään isommilta.
Nuorten ei pitäisi katsoa somesta, millaisia heidän pitäisi olla, vaan miettiä, mitä hyvää itsessä on – ja mahdollisesti, miten itseä voisi kehittää.
"Nauttikaa syömisestä ja ruoasta. Ruoka ei ole ainoastaan ravinnon hankkimista vaan sosiaalinen ja kulttuurinen tapahtuma, jossa ollaan yhdessä. Syökää, nukkukaa ja liikkukaa sekä erityisesti nauttikaa", muistuttaa ravitsemusterapeutti Ismo Mäkinen.
Teksti ja kuva: Veeti Pyhältö