Mietitkö koskaan netissä kuvaa katsoessasi, mitä kaikkea se oikein voi pitää sisällään? Katsoin Netflixin dokumenttisarjan “Don’t f**k with cats” ja tajusin, kuinka paljon yksi kuva voi kertoa. Dokumentti kertoo nettitappajan jäljittämisestä siviilien toimesta. Dokumentti keskittyy pääosin kahteen tappajan siviilijäljittäjään, jotka tekevät huikeita havaintoja huonoistakin valokuvista ja tämän jälkeen löytävät henkilön mahdollisen sijainnin.
Miten aivan tuiki tavalliset ihmiset saivat käsiinsä kuvan tappajasta ja miten he pystyivät paikantamaan kuvat? Jäljittäjät olivat selvittäneet tappajan nimen ja saaneet käsityksen tämän ulkonäöstä. He alkoivat seuraamaan Facebookin lisäksi myös Youtubea. Youtubeen tappaja latasi kuvasarjoja itsestään, koska hän toimi mallina. Kuvista jäljittäjät sitten bongasivat kuvan, jota eivät olleet nähneet aiemmin. Tässä kuvassa tappaja istuu kiviportailla ja taustalla näkyy ruskea rakennus ja liikennevaloja.
Tästä kuvasta jäljittäjät lähtivät tutkimaan liikennevaloja. Tiedossa oli, että Kanadassa (jossa tappajan epäiltiin olevan) oli paljon keltaisia liikennevaloja, kun taas kuvassa ne olivat mustia. Googlen kuvahaun avulla jäljitettiin kuva Montrealiin. Tämän jälkeen jäljittäjät löysivät kuvan kiviportaat selaamalla Google Street View -näkymää Montrealin kaduista.
Dokumenttia katsoessani sain monta kertaa ällistellä, miten pelkästä kuvasta voi saada niin paljon tietoa. Kaikki kuvat, jotka otamme, sisältävä tietoa siitä, koska kuva on otettu – kellonaika, päivä, kuukausi ja vuosi, missä kuva on mahdollisesti otettu ja millä kuva on otettu. Nämäkin tiedot auttoivat jäljittäjiä löytämään nettitappajaa, sillä näillä tiedoilla pystyttiin varmistamaan kuvien tuoreus.
Dokumentti osoittaa, että tavallinenkin ihminen voi saada valtavan määrän tietoa yhdestä kuvasta ja siinä mahdollisesti näkyvästä henkilöstä. En usko, että asiasta pitäisi huolestua, koska varsinkin asiaa tuntemattomalle ihmiselle on melko suuri vaiva selvittää kuvan tietoja.
Teksti: Sara Hyvärinen