Vanhojen tansseja jouduttiin tänäkin vuonna lykkäämään eteenpäin Covid-19-pandemian johdosta. Viimein pitkän odotuksen jälkeen Wanhat saatiinkin tanssittua 3.6. Meidän kaikkien onneksi katsoojamäärää ei ollut rajoitettu niinkuin viime vuonna oli. Tänä vuonna siis kaikki saivat kutsua niin paljon katsojia, kuin vain halusivat.
Mielestäni tanssit oli järjestetty hyvin ja kaikki oli organisoitu. Harmaita hiuksia aiheutui ainoastaan siitä epätietoisuudesta, milloin tanssit saa järjestää, mutta sekin asia selvisi loppujen lopuksi. Tanssien opettelussa oli oma hommansa kuten myös ryhmällä, joka vastasi oman tanssin suunnittelusta. Suunnittelusta meinasi tulla melkoista sotaa ja sanomista, mutta loppujen lopuksi siitä vastuussa ollut työryhmä sai luotua hienon tanssin. Ei tietenkään pidä unohtaa liikunnanopettaja Maijua, joka opetti meille tansseja tanssitunneilla sekä auttoi meitä salin koristelussa ja juhlavalmisteluissa. Tyttöjen värikkäitä ja loisteliaita pukuja katsoessa tuli melkein migreeni, kun puvut loistivat niin hienosti.
 |
Oma tanssiparini onnistui tansseissa hienosti ja osasi kaikki tanssit kiitettävästi. Kyllä hänelläkin oli kestämistä kuunnella tanssiparinsa juttuja harjoituskerrasta toiseen. Hienosti hän kuitenkin jaksoi juttujani kuunnella.
Sitten lopuksi vielä siihen kaikista mielenkiintoisempaan eli jatkoihin. Kuten Eero Maijala jo maljapuheessaan totesi: "Illalla virkistäydytään." Toden totta tätä virkistäytymistä jatkui aamuyön pikkutunneille saakka. Jatkoilla kaikki meni hyvin ja kaikilla oli hyvä meininki ja kaikilla oli kivaa!
Teksti: Veeti Pyhältö